lauantai 20. elokuuta 2016

Kaunis kesä meni


Paljon lämpöä ja auringonpaistetta kuului tähän kesään. Lappajärvellä paistoi aurinko ja mustat pilvet ja ukonilmat kiersivät järven ympärillä. Uimme paljon ja lenkkeilin enemmän kotona viikolla, kun mies oli töissä. Nyt on kaikki toivo kesävieraista mennyt, kun koulut ovat alkaneet. Haikea ikävä jää odottamaan ensi kesää, jospa sitten olisi enemmän aikaa olla yhdessä.
   Käsityöt täyttävät tyhjät kohdat ja niitä on paljon, koska on tottunut jo lapsena, että ympärillä oli paljon väkeä. Nyt pitäisi keksiä joku pakolaisleiri, mihin suunnittelisi eläkepäivien viettoa, kun täällä kotimaassa ei enää tarvita. Ennen Suomalaisten kotien seinillä oli koruompelein tehtyjä tauluja kuten
"Rukoile ja tee työtä" "Herra siunaa kotiamme" jne. Toivoisin, että  jotakin tuosta hartaasta jumalanpelosta olisi jäljellä ja pohjana kodeissa, kun taas lapset lähtevät koulumaailmaan, joka on joskus julma ja armoton.
    Haluaisin suojella herkkiä lapsia. Kuunnelkaa lapsianne ja lukekaa heitä, te, joille on uskottu lapsia. Ajallaan kylvö on tehtävä. Joku muu kylvää, jos ei itse kylvä. Niittäminen on juuri sen mukainen kuin kylvö. Olemalla läsnä henkisesti myös, eikä vain ruumiillisesti, voi nähdä ja kuulla, voiko lapsi hyvin vai onko tullut kysymyksiä, joita ei uskalla keneltäkään kysyä. Liian nopeasti on ohi se aika, kun voi vaikuttaa hengelliseen ja henkiseen kasvuun.
  Olen kiitollinen, että minulle uskottiin 5 lasta. Ei haittaa, vaikka itseltä jäi harrastuksen väliin noina vuosikymmeninä. Nyt on aikaa vaikka toisille jakaa. Kaikkea voi nyt kokeilla sydämensä halusta, kun ei ole enää lapsia kotona. Siunattu aikuisuus. Se, mihin ihminen jää kasvatuksessa, - koska se joka tapauksessa jää kesken-, sen saamme luottaa Jumalan käsiin. Hän kasvattaa meitä jokaista omaa lastaan oman ohjelmansa mukaan ja olemme turvallisessa Paimenen ohjauksessa. Samoin saamme uskoa lapsistamme ja koko perhekunnasta. Kiitollisuus on kaikki, mitä voi osoittaa uskolliselle Luojalle, joka auttoi kaikessa. Siitä kiitos ja kunnia Hänelle. Hän pitää huolen meistä loppuun saakka!

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Viel' on sulla leikin aika...

Tulee mieleen Raamatun kertomus, kun oltiin lastenlasten kanssa Jouppilan vuorella Seinäjoen korkeimmalla kohdalla katselemassa kaupunkia ylhäältä.
Luuk. 34 "Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla. 35 Kuulkaa siis: teidän temppelinne on jäävä asujaansa vaille. Ja minä sanon teille, että te ette minua näe ennen kuin sinä päivänä, jona sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!'


Olen laittanut "hampaat naulaan" hetkeksi, että voin olla pienten rakkaitten kanssa.
Mikään elämässä ei ole tärkeämpää, kuin antaa lasten tulla, ja kuunnella heitä. Kuinka he silmät suurina puhuvat asioita ja koulujuttuja! Miten paljon energiaa heissä onkaan!
 Hyvän Paimenen hoivaan heidät jätän ja suojelukseen. "Varjele kaikelta pahalta" on rukoukseni.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Inspiraatiota etsimässä

 Kaappasin hetken mielijohteesta lankkamyttyjä mukaani mökille, kuin hukkuva tarttuu oljenkorteen.
 Kaikki luova ja tarpeellinen on kotona ja pajassa, niin sitten en osaa päättää, mitä tekisin mökillä.
 Pitäis olla juna ja siellä eri osastot ja vielä kirjallisuus ja kirjoittaminen eri vaunuosastossa.
Sitten vain sillä junalla paikasta toiseen, koska tarvitsen niin paljon materiaalia luovaan elämään.
 Paljon tarvitsinkin energiaa, että jaksoin korjata muuten hyvät sukat, mutta liian heikosta langasta koneella kudottu. Paljon nätimpi ja persoonallisempi on virkattu ympyrä reiän peitteeksi kuin kursimalla korjattu, koska parsiminen on niin väsyttävää ja vastenmielistä.
Kivoja värisävyjä kylmässä tuulessa. Ei kauan pystynyt olla +12°C lämmössä, kun alkoi sormet kohmettua. Siirryin sisätiloihin. Ei sentään sada enää. Kaunis auringonpaiste!

lauantai 28. toukokuuta 2016

Valmiita hetkiä

 Herkkää, kun saa värit sointumaan. Kekseliäisyyttä vaatii taiteilijalta. Yksi lanka lankakopasta, yksi kankaantekele kirppikseltä, samoin ohut virkkauslanka, yksi kangas kangaskopasta.
 Toisen pussukan pitsin ostin kirppikseltä, toiseen virkkasin itse.
 No niin ja sitten "vauva" tuodaan kotiin. Eilen taas sain virkattuja muffinseja ja kahvia tarjoiltuna olohuoneeseen, kun lapsenlapseni leikki mummolassa.
 Jääkarhu saa tuttipullosta maitoa...

 Nukkeleikit ovat aina tyttöjen mieleen.
 Näitä värisommitelmia. Löysin korin kirppikseltä ja tuo liina on nyt liinan näköinen. Pidän kesätauon sen virkkaamisessa, koska se on nyt liinan näköinen ja muotoinen.


 Kesällä pitää nauttia jokaisesta ohikiitävästä hetkestä.
 Ensi kertaa on laituri valmiina näin keväällä ja sain uittaa varpaitani jääkylmässä vedessä.
 Hiljaisuutta voi kuunnella. Hiljaisuudessa löytää suurimman rauhansa.

Sielun sopusointu ja tyyneys, ovat suurinta, mitä voi löytää luonnossa.
Nauttikaahan ELÄMÄSTÄ! Se on vain kerran.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Lankakaupan kautta

Eri värejä
 Viikonlopun viettoon taas Kauhavan kautta.
 Ihana ohut kimalteleva lanka Alize houkuttelee virkkaamaan vaatteita vaikkapa kesäilloiksi.
Ja kevyeltä näyttää myös kalastajalangasta virkattu vaaleansininen liina tai sängynpeitto, riippuu miten iso teelmäs milloinkin on kesän mittaan.
Aina, kun lähdemme ajelemaan johonkin päin, virkkaus tuntuu sopivan käteen kuin luonnollisena kädenjatkona.

Vauvalle tossut valmiit ja myssy on tulossa





 Västäräkistä vähäisen kesää...
Lappajärvi on jo sulanut rannoilta.

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Kolme Kaunista Kassia KKK









Näistä nyt ei ole paljon kerrottavaa tuleville sukupolville.
Mummonneliöö 10 krs x 5 virkataan koriksi. Ripoihin 80 kjs, 3 pylväskerrosta x 2.
Siinä se ohje on. Yhteen tein vuorin, muihin teen jos viitsin.