lauantai 8. syyskuuta 2018

Pihlajanmarjainspiraatio



 Aamulla otin käteeni syksyn värisiä vanhoja lankoja.
Virkkasin ja virkasin. Ette arvaa, mitne paljon ehtii miettiä yhden Karvalan karvaliinan aikana.
Aamulla piti fyllätä itsensä terassille sohvannurkkaan. Oli tuulinen aamu.
Siellä jo ukkelikin tuli kahville portaille kymmenen maissa.



Välillä virkkasin laiturilla, mutta siellä tuuli tosi kovaa, että piti pitää langat käsissä.

Sitten sieti jo siirtyä auringon lämpöön, kun sumu hälveni.
Vähän tehtiin porukalla ruokaa ja pitihän sitä Lappajärvi Cityssäkin käydä ja kirpparilla.

Piti kauan kiertää autolla Karvalankylää, ennen kuin löysi edes huonoja pihlajanmarjoja tien vierestä.



Silitin liinan ja vein auringon puolen terassille.

Vesi on paennut kauaksi rannasta, kun ei ole satanut koko kesänä kuin pari kertaa.
Valtava aaltojen pauhu. Ei kuule edes omia ajatuksiaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti